Te kysyitte, me vastaamme: mikä mitä miksi imetys?

Kuva: Sabrina Bqain

Kysyimme hiljattain Instagramissamme (@pelvicanglels) teiltä, mitä kysyttävää teillä on imetysohjaajalle. Alla on yleisimpiä kysymyksiä ja parhaamme mukaan niihin vastauksia!

Maito on aina oikeanlaista lapselle

Maito on aina juuri oikeanlaista superfoodia lapselle, ja muuttuu vauvan kasvaessa. Sanonta kuuluu, että vauva voi syödä kolmen tunnin välein tai kolmesti tunnissa – ja kaikkea siltä väliltä. Imetykseen ja maidon riittävyyteen pätevät kysynnän ja tarjonnan lait, mikä tarkoittaa sitä, että maitoa muodostuu juuri niin paljon kuin sitä poistuu. Lapsentahtinen imetys takaa maidon riittävyyden myös vauvan kasvaessa.

Aivan ensimmäiset tipat maidontuotannon käynnistyessä ovat hyvin erilaisia niin ravintosisällöltään kuin ulkonäöltäänkin, mutta koskaan maito ei muutu turhaksi ”sokerilitkuksi” lapselle. Pikkuvauvaakin vanhempi lapsi saa yhdestä tai kahdestakin imetyskerrasta vuorokaudessa huikean annoksen ravintoaineita, vasta-aineita sairauksille sekä tietenkin läheisyyttä ja turvaa. Imetys on aina paljon muutakin kuin ravintoa, ja sen tuoma läheisyys ja vuorovaikutus tukevat vauvan kiintymyssuhdetta ja turvallisuudentunnetta sekä antaa lohtua.

Äidin tai vauvan sairastaessa maidon koostumus muuttuu ja vauva saa maidosta tärkeitä vasta-aineita. Maito muuttuu myös sään mukaan, ja riittää sellaisenaan helteelläkin alle 6kk ikäiselle vauvalle janojuomaksi – kunhan äiti muistaa itse myös juoda tarpeeksi!

Miten imetykseen kannattaisi valmistusta raskausaikana, mitkä imetystarvikkeet on ihan must ostaa?

Imetyksestä lukeminen ja tiedon hankkiminen on kaikkein arvokkainta, koska itse imetys ei tarvitse välttämättä mitään apuvälineitä – pelkät rinnat kyllä riittävät. Moni kokee hyödyllisiksi hankkia erilaisia hyviä imetysliivejä ja paitoja, joissa imetys onnistuu helposti. Mikäli ajatuksena on myös antaa vauvalle äidinmaitoa pullosta tai muulla tavoin, voi rintapumppu olla hyödyllinen hankinta, tai vähintään maidonkerääjät, mutta nämä voi hyvin hankkia myös hieman myöhemmin ja pohtia omia tarpeita, kun asia on ajankohtainen. Ergonomian kannalta erikokoiset tyynyt ovat hyödyllisiä varsinkin aluksi pientä vauvaa imettäessä, erityiset imetystyynyt eivät siis ole pakolliset hankinnat, vaikka moni ne kokeekin hyödyllisiksi.

Eriliaisia imetystukiryhmiä löytyy monista kaupungeista, ja niihin otetaan vastaan myös odottavat äidit kumppaneineen. Tukea saa myös Imetystukipuhelimesta 09 4241 5300 tai verkosta, esimerkiksi Imetyksen tuen sivuilta sekä KellyMomin sivuilta.

Mitä tarkoittaa täysimetys/osittaisimetys?

Täysimetys tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, ettei mitään äidinmaidon ja D-vitamiinin lisäksi anneta vauvalle. Ei siis korviketta eikä lusikankärjellisiäkään sosemaisteluita. Täysimetys siis päättyy viimeistään, kun tulee kiinteiden ruokien vuoro, jolloin puhutaan osittaisimetyksestä, mikäli imetys jatkuu kiinteiden ruokien ohella. Osittaisimetystä on myös, kun vauva saa äidinmaidon lisäksi äidinmaidon korviketta. On hyvä muistaa, että osittaisimetyskin ON imettämistä, ja jokainen pisara äidinmaitoa on vauvalle arvokasta. Kiitos siis sinulle, joka täysimetit 6kk, ja kiitos myös sinulle, joka imetit päivän, viikon, kolme kuukautta. <3

Kuinka kauan yleensä imetetään? Milloin olisi hyvä aika aloittaa kiinteät ruuat imetyksen ohelle?

Jokainen tarina on erilainen, ja tärkeintä on hyvinvoivat, terveet vauvat sekä tietenkin hyvinvoivat ja terveet äidit. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee täysimetystä 6kk ja imetyksen jatkuvan kaksivuotiaaksi tai niin kauan, kuin äiti ja lapsi haluavat, siitä voi lukea lisää täältä. Tähän verrattuna suomalainen suositus 4-6kk täysimetyksestä sekä vuoden ikään imettämisestä tuntuu alhaiselta, ja moni ihmettelee, miksi suositukset eroavat? Aiemminhan Suomessa suositeltiin kiinteiden ruokien aloituksen aikaisintaan 3kk iässä, joten muutos on verrattavissa siihen ja siinä mielessä parempaan suuntaan. Suositus ei kuitenkaan ole edelleenkään aloittaa kaikkien vauvojen kohdalla kiinteät ruuat sinä päivänä, kun vauva täyttää 4kk, vaikka se usein näin tulkitaan. Suositus on odottaa vauvan yksilöllisiä valmiuksia kiinteille ruuille (eli esimerkiksi että vauva osaa istua tuetusti itse ja silmä-käsikoordinaatio on sen verran kehittynyt, että vauva osaa tarttua ruokaan ja viedä sen itse suuhunsa). Kiinteät ruuat tulisi aloittaa kuuden kuukauden ikään mennessä, ja siinä siis todella on aikaikkuna, jonka sisällä voi rauhassa pohtia oman vauvan tarpeita ja taitoja ja miettiä, koska aika olisi oikea.

Oman terveyden kustannuksella ei kannata hampaat irvessä syyllistää itseään imetyksestä, ja on muistettava, että vaikka imetyksestä on kiistattomia terveyshyötyjä ja tutkittua tietoa, täysin terveitä vauvoja ja lapsia kasvaa myös heistä, jotka ovat korviketta saaneet osittain tai pelkästään. Tässä me toivomme tulevaisuudessa kaikille äideille imetysrauhaa, tasavertaisesti oikeaa faktaa ja tietämystä tehdä päätöksiä imetyksen suhteen, sekä tietenkin oikeanlaista tukea ja apua imetyksen haasteisiin, mikäli sellaisia tulee. Ylivoimaisesti suurin osa imetyksistä päättyy ennenaikaisesti siihen, että imetys on ollut jollain tavalla haastavaa eikä tarvittavaa tukea ole ollut saatavilla. Valitettavan moni kokee myös paineita jossain tietyssä iässä lopettaa imetys. Suomessa on edelleen hieman työnsarkaa keskiarvoja tutkiessa imetyksen keston suhteen – THL:n vuoden 2017 selvityksen mukaan seuraavasti:

1 kuukauden ikään asti täysimetettyjä 5,0%

•2 kuukauden ikään asti3,9%

•3 kuukauden ikään asti4,8%

•4 kuukauden ikään asti23,6%

•5 kuukauden ikään asti21,5%

•6 kuukauden ikään asti 33,2%

Kokonaisimetysaika 0-5 kuukautta 26,2%

•Kokonaisimetysaika 6-11 kuukautta 35,2%

•Kokonaisimetysaika 1 vuosi tai pidempään: 38,5%

Imetystähän saa jatkaa juuri niin kauan, kuin se itsestä ja lapsesta tuntuu hyvältä – eli kaikki perustelut siihen, että “kyllä tässä iässä vauvan pitää jo juoda OIKEAA maitoa” ovat hassuja, kun niitä peilaa evoluution silmissä ja muihin nisäkkäsiin. Oletko kuullut yhdestäkään kissasta, koirasta, lampaasta tai hevosesta, joka vierottaisi imeväisikäisen poikasensa ennenaikaisesti, jotta saisi annettua sille SEEPRAN maitoa? Niinpä. Ajatus on kummallinen ja vanhanaikainen, ja se juontanee juurensa meijeritalousmaamme historiasta. Jos ruokavalio on kunnossa ja imetys jatkuu riittävän kauan, ei kukaan ihminen oikeasti tarvitse toisen nisäkkään eli yleensä lehmän maitoa – vaihtoehtoja saada tarvittavat vitamiinit ja kalsiumit ym kyllä on. Tässäkin  jokainen perhe tekee tietenkin omat päätöksensä, ja suokaamme sen rauhassa!

Miksi imetys sattuu?

Syitä imetyskipuun on monia ja hyvä nyrkkisääntö onkin, ettei imetyksen kuulu sattua, ja siihen kannattaa hakea apua, mikäli näin on. Yksi yleisimmistä syistä on vauvan imuote, jonka korjaamalla imetys helpottuu. Vauvalla voi olla erilaisia kireyksiä, mitkä vaikeuttavat imetystä ja hyvää imuotetta, ja näihin on paljon saatavissa apua myös esimerkiksi osteopatiasta. Kyse voi olla myös sammaksesta eli hiivainfektiosta tai ihorikosta.

Mistä sitten tiedän, riittääkö maito?

Täysimetetyn vauvan tulee saada syödä lapsentahtisesti, vähintään 8-12 kertaa vuorokaudessa. Vastasyntyneiden kohdalla vaippoja tulee kastua päivässä vähintään yhtä monta kappaletta kuin vauvalla on ikää vuorokausina, neljän päivän iästä eteenpäin vähintään viidesti. Imetys ei saa sattua äitiä, ja vauvan tulee imeä tehokkaasti ja niellä maitoa.

Jos vauva kasvaa (neuvolassa ei olla huolissaan painonkehityksestä? vaatteita jää koko ajan pieniksi?) sekä pissaa ja kakkaa riittävästi, maito kyllä riittää. Vaikka vauva olisi itkuinen, tyytymätön ja rinnat tuntuisivat tyhjiltä (ne eivät koskaan ole!), maidon riittävyyden turvamerkkien täyttyessä kyse on mitä todennäköisimmin jostain muusta. Mikäli vauva on kovin uninen tai tuntuu imevän heikosti rinnasta, imetys sattuu, vauva vaikuttaa erityisen tyytymättömältä ja/tai edellä mainitut imetyksen turvamerkit mm. vaippojen kastumisineen eivät täyty, on syytä hakea apua ja kertoa huolista lääkärille tai neuvolassa.

Lähteenä käytetty:

THL Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma 2017-2021: https://www.vamykouluttajat.fi/@Bin/174516/Otronen_Kansallisia_imetystilastoja.pdf

Imetysohjaajakoulutuksen materiaaleja

Imetyksen tuki ry:n sivuja www.imetys.fi

WHO:n imetyssuosituksia: https://www.who.int/nutrition/topics/exclusive_breastfeeding/en/

#imetys #imetystuki #imetysohjaaja #taysimetys #imetysrauha #pelvicangels #äidiltätyttärelle #naistenterveys #naistenhyvinvointi #fysioterapia #breastfeeding #normalizebreastfeeding #pelvicangels

Like
2

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *