Sensuroimatonta vessapuhetta osa 1. RESTroom vai STRESSroom?

Viime aikoina sosiaalisessa mediassa on pyörinyt useampikin kakka-jakkara-aiheinen postaus, ja olemme siitä todella iloisia!

Ulostamisasennon ohjaus tulisi mielestämme kuulua osaksi äitiys- ja lantionpohjan fysioterapian käyntiä jokaiselle erityisesti synnyttäneelle, ummetuksesta tai laskeumista kärsivälle sekä suorien vatsalihasten erkaumaa kuntouttavalle. Kysymme vastaanotoillamme paljonkin vatsan toiminnasta, nesteytyksestä ja annamme vinkkejä siihen, kuinka näitä asioita voi helpottaa.

Niin sanottu kakka-jakkara eli yksinkertaisesti minkä tahansa jakkaran, vessan roskiksen tai muun korokkeen laittaminen jalkapohjien alle wc-istuimelle istuessa on yksi tärkeimpiä ohjattavia asioita. Polvien noustessa ylemmäs lonkkakulma muuttuu ja helpottaa suolen suoristumista, kun sitä ympäröivä puborektalis lihas rentoutuu ja suoli pääsee tyhjenemään vaivattomasti. Vanhimmat asiakkaistamme ovat olleet yli 70-vuotiaita, jotka eivät olleet koskaan kuulleet tämän asian tärkeydestä. ”Näin vanhaksi piti elää, ennen kuin kukaan kertoi mitään näin yksinkertaista! Jakkaran käyttöönoton jälkeen sain jättää kaikki ummetusta hoitavat lääkkeet kokonaan” – yksi ihanimmista asiakaspalautteista ikinä. Tämä koskee niin aikuisia kuin lapsia.

Jakkaran lisäksi toinen erittäin merkittävä asia wc-tottumuksissa on rauha ja rauhoittuminen. Oletko koskaan miettinyt, miksi vessaa kutsutaan englanniksi nimellä ’RESTroom’? Siellä todella pitäisi hetkeksi hengähtää, mihin nimikin viittaa. Somettaminen, sähköposteihin vastaaminen tai työasioiden miettiminen wc- käynnillä voivat haitata parasympaattisen hermoston toimintaa, mikä olisi välttämätöntä vatsan toiminnalle. Sama pätee myös niin sanottuun pienempään hätään, eli myöskään pissallakäynnin ei tarvitse tai kuulu tapahtua mahdollisimman nopeasti ja kiireellä – pakotettu ulostyöntö virtsaamisen yhteydessä saattaa jopa häiritä lantionpohjan lihasten toiminnallisuutta pitkällä tähtäimellä.

Pöntöllä ei myöskään kuulu viihtyä liiaksi, sillä siinä on omat riskitekijänsä kuten peräpukamat. Suositeltu pönttöaika on 1-15 minuuttia per toimitus, tätä pidempi aika saattaa viitata ummetukseen, ulostamisvaikeuksiin.

Edellä mainittujen lisäksi vatsan toiminnalle ehdottoman tärkeitä asioita ovat ruokavalio ja riittävä nesteytys, säännöllinen unirytmi ja riittävä määrä unta sekä liikunta. Päivittäinen kävely ja muu aktiivisuus helpottavat suolen peristaltiikkaa eli ulosteen liikettä suolistossa ja saavat siten vatsan toimimaan säännöllisemmin. Hengitys on tässäkin asiassa keskeisessä roolissa, sillä toimiva palleahengitys mobilisoi vatsaontelon elimiä ja näin ollen on tukena suolen liikkeissä eli peristaltiikassa. Lisäksi rauhallinen hengitys tasapainottaa autonomista hermostoa. Hengitystekniikoista nostamme esiin hypopressive-hengitysharjoitukset, jotka ovat erinomaisia ummetuksen hoidossa edistäessään suolen peristaltiikkaa tehokkaasti.  

Tiesitkö, että hypopressiveä käytetään tuloksekkaasti myös mm. ryhdin löytämiseen,  suorien vatsalihasten erkauman kuntoutukseen ja erilaisten lantionpohjan toimintahäiriöiden kuntoutuksessa, kuten tunnistamisvaikeudet, laskeumat sekä kipu- ja ylijännitystilat? Hypopressive-tekniikasta tulossa lähiaikoina blogikirjoitus lisätietoineen teille, jotka ihmettelette, mistä on kyse! 😉

Pönttöajan neljä kultaista sääntöä:

  • kiireettömyys
  • lonkkakulma kakkajakkara
  • alle vartin toimitus
  • rennosti pakottamatta
 
“Kaikkein salaisimmat kysymyksesi ovat yleensä niitä kaikkein yleisimpiä”.
                                                    Pelvic Angels
                                                    Sara & Sonja 
Like
4

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *