Vahvista vanhemmuutta -mahdollista imetys

Kuva: Sabrina Bqain

Kuva: Sabrina Bqain

Hyvää Kansainvälistä Imetysviikkoa! Kansainvälisen Imetysviikon vuoden 2019 teema on Vahvista vanhemmuutta – mahdollista imetys. Imetysviikkoa vietetään Suomessa 30.9.-6.10.2019. Teema on tänä vuonna erinomainen ja ajankohtainen liittyen perhevapaiden uudistuksiin Suomessakin. Imetyksen ja työelämän yhdistäminen on tärkeää kansanterveydellisesti ja perheelle itselleen, sillä töihinpaluu on yksi yleisimmistä syistä imetyksen päättymiselle. 

Äitiysloma lisää tutkitusti imetystä, ja Suomessa äitiysloma onkin kansainvälisesti verrattuna verrattain pitkä ja hyvin toimiva. Pelkkä rahallisesti tuettu vanhempainvapaa ei kuitenkaan riitä, vaan imetystä tukeva työelämä tarkoittaa joustavuutta työelämässä, työajoissa, lastenhoidon järjestelyissä ja palkallisia taukoja sekä erillisen tilan imetykselle tai äidinmaidon pumppaamiselle työaikana. Työelämän joustavuus ja perheystävällisyys lisäävät työntekijän sitoutuneisuutta ja motivaatiota työntekoon sekä luonnollisesti vähentävät stressiä. 

Imetyksen tuki ry:n sivuilta lainattua aiheeseen liittyen:

“Maailmanlaajuisesti suurin epäkohta on siinä, että äitiyden suojelemiseksi tehty työ on keskittynyt pitkälti valtioiden työlainsäädäntöjen kehittämiseen. Kuitenkin yli puolet maailman työntekijöistä ansaitsee elantonsa epävirallisesta taloudesta ja jää siten työlakien antaman turvan ulkopuolelle. Epävirallinen työ tarkoittaa työsopimusten, veronkantojärjestelmän ja kirjanpidon ulkopuolella tapahtuvaa työtä, josta meillä käytetään termiä harmaa talous. Eniten epävirallista työtä tehdään koti- ja maataloudessa. Epävirallista työtä on kaikkialla, mutta yleisintä se on matalan tai keskitasoisen elintason maissa, tyypillisesti naisten keskuudessa.

Maailman naisista vain joka neljäs ja Afrikan ja Aasian naisista vain joka kymmenes saa rahallisesti korvattua äitiysvapaata. Naiset, jotka jäävät ilman rahallisesti tuettua äitiysvapaata tai joiden äitiysavustus on hyvin pieni, joutuvat palaamaan töihin paljon varhaisemmin, joskus vain muutaman päivän kuluttua synnytyksestä. Epävirallisia töitä tekevillä naisilla pitkä etäisyys työn ja kodin välillä, pitkät työpäivät ilman taukoja ja vaaralliset työolosuhteet muodostuvat usein esteeksi imetykselle. Epävirallisen talouden työnantajilta puuttuu myös tietoa, kuinka imetyksen tukeminen on työnantajan, työntekijöiden ja heidän perheidensä yhteinen etu.”

Työelämän lisäksi onnistuneelle imetykselle ensimmäiset hetket, päivät ja viikot, ovat todella merkittäviä. Se, miten imetystä opetteleva äiti kohdataan ja minkälaista tukea ja ympäristön asennetta hän kohtaa, voivat joko nostaa vaikeuksista voittoon tai lytätä kaiken. Olemme aiemmin kirjoittaneet imetyksestä ja sen onnistumisen tärkeistä tekijöistä,  emmekä tässä teksitssä käsittele aihetta siltä näkökulmalta. Kerromme kuitenkin yhden henkilökohtaisen kokemuksen, jotka vaikuttivat siihen, että Pelvic Angelsin Sonja päätti vauvavuotenaan opiskella imetysohjaajaksi. Kaikki lähti siitä hetkestä, kun vastasyntyneen kanssa oli kotiuduttu sairaalasta, ja neuvolan terveydenhoitaja tuli kotikäynnille. Häneltä saadut imetysohjeet olivat niin kivikautisia ja jopa asiasta juuri mitään tietämättömälle erikoisen kuuloisia, että suuri selvitystyö internetin ihmeellisessä maailmassa alkoi. Jos häneltä saatuja neuvoja liittyen imetyksen tarkkaan kellottamiseen ja muuhun olisi noudatettu, ei imetys olisi mitenkään voinut onnistua. Kiitos äidinvaisto ja kriittinen arviointikyky keskellä hormonihuurujakin! On niin inhimillisen ymmärrettävää kuunnella terveydenhuollon ammattilaista ja noudattaa neuvoja, vaikka ne tuntuisivat vääriltä. Valitettavasti jotkut eivät vain ole päivittäneet omia tietotaitojaan sitten 1970-luvun,  mitä ei tietenkään voi käsittää kuinka se on mahdollista, mutta näin oli ainakin keväällä 2016. Imetys onnistui erinomaisesti, kun kellottamista ei aloitettu alkuunkaan, vaan lapsentahtisesti annettiin homman käynnistyä itsekseen, ja loppujen lopuksi imetys kesti juuri niin kauan kuin haluttiin, vaikka töitä tuli tehtyä paljon, ja imetyksestä jäi lämpimät muistot. Tästä voisi kuitenkin olla todella toisenlainen tarina kerrottavana, ja sen vuoksi Sonja kokee omaksi sydämen asiakseen tukea muita äitejä imetyksen haasteissa.

Kuva reilu kaksi vuotta sitten Sonjan Instagram-tililtä, jossa iloittiin imetysohjajaa-koulutuksen suorittamista sekä anopin huikeita käsityötaitoja.

Imetyksen mahdollistaminen on yritysen asia myös ilmapiirin luomisen ja tilojen mahdollistamisen kautta. Suomen Kätilöliiton kautta voi tilata yritykselleen imetysmyönteisiä ikkunatarroja, joissa viestitään äideille, että tiloissa imetys on sallittua. On erittäin hyvä kysymys, joutuuko rintaruokkiva äiti menemään vessaan imettämään, ja että suostuisiko kukaan aikuinen syömään lounastaan vessassa. Yritysten lisäksi me kaikki voimme vaikuttaa imetysmyönteiseen ilmapiiriin esimerkiksi siten, ettemme tee asiasta numeroa nähdessämme imettävän äidin ja lapsen, ellei ole mitään kivaa sanottavaa. Vinkki: imettävillä äideillä on usein jano, ja vesilasin tarjoaminen saattaa olla ikuisesti mieleenpainuva kokemus herkässä tilassa olevalle äidille! On aivan todella tervettä kyseenalaistaa omia paheksuntojaan, mikäli sellaisia on julkisilla paikoilla imettämiseen liittyen. Miksi tämä näky häiritsee minua, mutta (paljon enemmän paljasta pintaa näyttävät)  mainoskuvat rinnoista mahdollisesti eivät? 

Imetys on parhaimmillaan läheisyyttä ja vuorovaikutusta, johon voivat osallistua vauvan ja äidin lisäksi perheen muut jäsenet. Kuva: Päivi Lahtinen

#pelvicangels #äidiltätyttärelle #imetys #imetysnäkyväksi #imetysviikko #imetysrauha #perheystävällinentyö #imetysohjaaja #breastfeeding #breastfeedingsupport #normalizebreastfeeding

 

“Kaikkein salaisimmat kysymyksesi ovat yleensä niitä kaikkein yleisimpiä.”

Sara & Sonja

Like
3

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *