“Tästä ei kukaan kertonut”

Kyselimme Instagramissa kokemuksianne synnytyksen jälkeisestä jälkivuodosta, ja yllätyimme positiivisesti, kuinka paljon yksityisviestiä teiltä saimmekaan! Kiitos jokaiselle, hyödynnämme kommenttejanne anonyymisti eräässä projektissamme (josta kerromme heti, kun voimme!). 

Ylivoimaisesti yleisin kommentti oli, että jälkivuodon esiintyminen ylipäätään yllätti. Aiheesta ei kukaan kommentoija kertonut kuulleensa etukäteen neuvolasta, ja vain yksi kommentoija kertoi saaneensa tietoa synnytyssairaalan kätilöltä. Muut olivat itse hankkineet tietoa, kuulleet kavereilta tai yksinkertaisesti oppivat käytännössä, mistä on kyse. Näimme siis aiheelliseksi kirjoittaa teille lyhyesti siitä. Jos lukijoissamme on yksikin, kenelle asia on pian tai joskus elämässä ajankohtainen, olemme saavuttaneet tavoitteemme ja rikkoneet yhden hiljaisuuden tabun ja vaietun aiheen mysteerin! 

Toinen yllättävä tekijä lukijoidemme viestien mukaan liittyi jälkivuodon määrään. Sitä usein kuvataan runsaiden kuukautisten tyyppiseksi, mutta tätä pidettiin vähättelevänä kuvauksena. Jotkut kuvasivat vuotoa sellaiseksi, kuin “eläin olisi teurastettu”. Tiedämme tapauksen, joka kuvaa ensimmäisiä päiviä vauvan kanssa shokiksi juurikin siksi, ettei näistä asioista oltu puhuttu missään. Hän kuvasi erästä tiettyä aamua noin kolmantena päivänä synnytyksestä (jolloin myös tyypillisesti maito nousee!) näin:

“Se eritteiden määrä, missä sänkymme lainehti. Heräsin hikilammikosta, enkä tiennyt voivani hikoilla niin paljon. Rintani olivat kivikovat ja valtavat, kuin kaksi vesimelonia, ja aiemmin kuppikokoni oli pieni B! Tarkemmin tutkittuani huomasin hien lisäksi uivani maidossa, jota rinnoistani oli valunut. Vauvalla oli vaippa falskannut, ja sängyssä oli lisäksi sekä pissaa että kakkaa. Pahin näky oli kuitenkin noustuani sängystä ja nähtyäni, että omakin “vaippani” (mikä muu niiden jättikokoisten suojien nimi voi olla?) oli falskannut, ja näky oli karmea. Kuin jostain CSI Miamin rikospaikalta, raaka verinen murha. Tai vähintään sika olisi teurastettu. Eihän sitä verta tietenkään niin paljon voinut olla lakanoilla, mutta näytti siltä, kuin sitä olisi ollut vähintään litra. Tästä ei kukaan, todellakaan kukaan, ollut minua etukäteen varoittanut.”

Tämä oli ilahduttavan rehellistä, ja monelle varmasti samaistuttava tilanne. On suuri kysymys, miksei jälkivuodosta puhuta avoimemmin.

Mitä jälkivuodosta tulisi siis tietää?

  • Kohtu on noin kymmenkertainen raskauden lopussa verrattuna raskautta edeltävään aikaan. Sekä alatie- että sektiosynnytyksen jälkeen jälkivuotoa esiintyy – synnytystapa ei siis vaikuta tähän. Kohdun pienentyessä esiintyy myös jälkivuotoa, tyypillisesti 4-6 viikon ajan.
  • Jälkivuoto tulee kohdusta, jossa on istukan kokoinen haava, kun istukka on syntynyt.
  • Imettäminen nopeuttaa kohdun supistamista.
  • Jälkivuodon ajan hyvästä hygieniasta on huolehdittava, sillä esimerkiksi kohtutulehduksen riski on suurempi. Siteitä suositellaan vaihdettavan usein ja vessassakäyntien yhteydessä suihkutella, mieluiten muutenkin. 
  • Tamponien ja kuukautiskuppien käyttöä ei suositella jälkivuotoon lainkaan. 
  • Mikäli jälkivuodon aikana nousee kuume, vuoto on klimppistä tai pahanhajuista, tulee ottaa välittömästi yhteyttä lääkäriin. 
  • Alkuun jälkivuoto voi olla runsasta, tämän jälkeen kuukautisvuototyyppistä ja lopulta tiputteluvuotoa. 

Vinkki: Hanki siis imukykyisiä siteitä jo valmiiksi kotiin ennen synnytystä.  Näistä voi olla iloa, mikäli synnytys käynnistyy lapsiveden menolla (sitäkin nimittäin voi sitten valua enemmän kuin muutama tippa). 😉

Tämäntyyppisillä suojilla ei ainakaan alkuvaiheessa tee jälkivuodon kanssa mitään.

“Kaikkein salaisimmat kysymyksesi ovat yleensä niitä kaikkein yleisimpiä.”

Sara &  Sonja

#pelvicangels #raskaus #synnytys #jälkivuoto #veri #tabu #kohtu

Like
1

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *