Tuoreelle äidille

Tuore äiti, 

Olet riittävän hyvä. Vaikka sinusta tuntuisi, että olet epäonnistunut, ettet osaa tätä äitiyttä, ettet tiedä mitä tehdä ja mitä ohjeita kuunnella, lue vielä kerran: olet riittävän hyvä, ja opit matkan varrella. 

Esikoisen syntymä on monelle kuin kokemus uudella työpaikalla aloittamisesta, johon et ole kouluttautunut etkä saanut perehdytystä. Sinulla on työpöytä täynnä epämääräisiä post it-lappuja ja muistutuksia, minkä lisäksi työkaverit huutelevat sermin takaa keskenään ristiriitaisia neuvoja, miten asiat tulisi hoitaa, ja päädyt googlettamaan sellaisilla hakusanoilla, joita et voinut aiemmin kuvitellakaan. 

Jos huomaat itkeväsi usein niin ilosta kuin pelostakin, se on ok. Jos huomaat, ettet jaksa yksin, se on ok, ja silloin kuuluu pyytää apua. Mieluummin aiemmin kuin myöhemmin! Jos huomaat suorittavasi äitiyttä, lopeta. Et pysty siihen kuitenkaan, ja koet joka tapauksessa, että suorituksesi joltain osa-alueelta epäonnistuu. Kaikki me epäonnistumme, se kuuluu asiaan ja oppimispolkuun. 

Asiat, jotka tuntuvat nyt maailman tärkeimmilltä päätöksiltä, ovat usein loppupeleissä todella merkityksettömiä ja pieniä, kun ajatellaan koko lapsen tulevaisuutta. Et tee siis oikein tai väärin, mikäli päätät keittää luomujuureksista itse vauvansoseita tai ostaa kaupasta valmiita. Et myöskään silloin, jos skippaat soseet täysin ja annat lapsen sormiruokailla. Imetys ei todellakaan aina  ole helppoa, eikä sekään ole hyvän äitiyden mitta millään tavalla. Muistathan myös, että osittaisimetyskin on imetystä. Äidinmaidon pumppaaminen on imetystä. Toisinaan kaikkein rakkaudellisin teko oman perheesi hyvinvoinnille ja jaksamiselle on olla imettämättä. 

Te voitte myös nukkua perhepedissä vaikka armeijaan asti tai alusta asti omissa sängyissänne (kunhan nukutte jotenkin, ja päätös on teidän!) sekä käyttää kestovaippoja tai kertakäyttöisiä. Voit tehdä töitä tai olla pitkään kotona ja saat nauttia edelleen asioista, joista pidit ennen lasta. Itse asiassa sinulla on velvollisuus nauttia toisinaan niistä – sillä sinä tarvitset aikaa ja irtautumista lapsiperhearjesta aina silloin tällöin, sitten kun se on sinulle ajankohtaista. (Kenenkään ei kuulu tuntea myöskään siitä painetta, koska “kuuluisi” lähteä yksin jumppaan tai ystävien viini-iltaa viettämään – napanuora saa venyä juuri niin pitkäksi, kuin haluatte.)

Toisinaan on huonoja päiviä, ja silloin saa tuntua myös siltä, että tätäkö tämä on. Tätäkö halusin? Näiden tunteiden ääneen sanominen on usein erityisen haastavaa heille, joilla on ollut pidempi historia lapsitoiveissa, ikään kuin silloin pitäisi olla kaikesta kiitollinen ilman yhtään inhimillistä väsymistä ja turhautumista. Ainoa vinkkimme on, että huolehdi itsestäsi. Ihan todella, järjestä mikrotaukoja päiviin, jätä turhat kotityöt yksinkertaisesti tekemättä ja pidä mieluummin pääkoppasi seesteisenä kuin kotisi täydellisessä järjestyksessä. Uskalla puhua ääneen ja hakea apua. Ja te, jotka olette pienten vauvojen vanhempien ystäviä – tarjotkaa konkreettista apua. Lähettäkää ruokaa mieluummin kuin kukkia, käyttäkää vauvaa kärryttelemässä ulkona, jotta vanhemmat saavat juoda kahvinsa kuumana tai tehdä mitä ikinä haluavatkaan. Eikä ainakaan neuvota kaikessa pyytämättä – oikeita tapoja vanhemmuuteen kun on niin monia. ♥

 

“Kaikkein salaisimmat kysymyksesi ovat yleensä niitä kaikkein yleisimpiä.”

                Sara & Sonja

 

#pelvicangels #äitiys #tuoreäiti #vanhemmuus #hyvinvointi

Like
1

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *